Huh hellettä.

...tosi mielikuvituksellinen otsikko tällä blogimerkinnällä, mutta kun sitä hellettä piisaa ja tänne pätsiin paistuu. Kissatkin siipeilevät tuulettimen lähietäisyydellä ja hakeutuvat viileiden kankaiden läheisyyteen. Onneksi joku neropatti (avopuolisoksikin voidaan kutsua) toi freteille leikiksi vanhan makuupussin. Ja mitä teki kissa? ... löysi ainakin viileän kankaan jonka minä sitten röyhkeästi viime yönä varastin :D Tosin Romeo tuli nukkumaan minun kainaloon.

Sitten hieman makupala asiaa. Hesan reissulla törmäsin ZiwiPeak kissanherkkuihin. Sisältö näytti niin hyvältä, että oli pakko ostaa pojille tuliaisiksi, vaikka 85g pussin hinta kirpaisikin (4,90€). Kotona en ollut yhtään pahoillaan hinnasta, sillä nämä upposivat niin, että kissat vain porsastivat makupaloja ympäri lattioita ja vaativat jatkuvalla syötöllä lisää. Ehkä me jatkamme suosiolla ZiwiPeak herkkujen parissa. ;)

Sitten pari pantaostosta (pakkomielle.) Nämä siis Romeolle ;)

 Vaaleansininen strassipanta... hairahduin :D

Nobbyn halpis wannabeburberrypanta. mutta kun se käy niin hyvin Romeolle ;__; :D

Seikkailut Romeon kanssa ulkona.

Oltiin Romeon kanssa ulkoilemassa äidin luona. Oli kaunis ilma, joten päätin kuvata Romeota.

Ihmettelin tovin, miksi se mulkoilee pahasti talon suuntaan, mutta ingnoorasin asian ja jatkoin kuvaamista.

Romeo hyppäsi pois aidalta ja näytti katsovan äitin koiraa. Hännän paksuuteen nähden, olisi pitänyt jo tietää, että odotettavissa on jotain erikoista.

Kummallista! Ekku lähti juoksemaan Romeota kohti, mutta nämä kaksihan ovat bestiksiä, joten ihmetys oli suuri, kun Romeo reagoi Ekkuun tuolla tavalla. Linssin läpi en tosin nähnyt Ekun takana olevaa asiaa...

Ja sitten jo mentiikin! ...ja lujaa!

Syykin selvisi! Naapurin pikkuhurtta karautti pihaan ja huomasi Romeon. Pepita on todellinen kissojen ystävä ja haluaisi vain leikkiä niiden kanssa, mutta kissat eivät lämpene ajatukselle. Mainittakoon tässävaiheessa, ettei Pepita tee kissoille pahaa.

Viimein, kolmen kierroksen jälkeen taloa ympäri musta paholainen perässään, onnistui Romeo karistamaan haukkuvan pikkupaholaisen kannoiltaan. Kuitenkin Romeon herkkä mieli järkkyi ja se murisi koko loppumatkan kotiin autossakin vielä. 

Romeo ja koira voivat hyvin. Järkyttynyt Romeo on saanut paljon hellyyttä ja herkkuja ja on toipunut koettelemuksestaan erinomaisesti :D Ei meinannut kamera pysyä kädessä, kun nauroin niin paljon, oli livenä oikeasti niin huvittava näky! :D

Visiitillä Laventelin kissalassa :)

Näinhän minä eilen saavuin sitten Helsinkiin. Avoke onkin saanut jo pientä käsitystä räggäreistä ja taitaa olla hieman ihastunut rotuun :) Tosin pieni miinuspuoli oli toki se, että hinkattuaan minun laukkuani (jossa meidän pojat haisee ihan varmasti :D) se päätti aloittaa kiiman, ei ollut avokkeen toiveet nyt ihan toteen käyneet, kun sanoi, että saa olla viikon rauhassa ulinalta mitä meidän pojat pitää ;D

Fanny on juuri hiljattain steriloitu, ja massussa näkyy vielä hyvin parantumassa oleva leikkausarpi.

Äidillistä pakkopesua äidiltä tyttärelle ;D

Tätä mieltä Fumiko oli :D

Minä matkalla - Pojat kotona. :(

Tätä mieltä Romeo on ollut lähdöstäni useamman päivän :(

Tuntuu ihan kamalalta jättää pojat "keskenään" kotiin. Tottahan siellä käy pojilla hoitajat kolme kertaa päivässä, jotka ovat molemmat hyvin perehtyneitä eläinihmisiä ja ystäviäni, joiden huomaan voin eläinkatraan jättää. Vietän siis viikon Helsingissä ystäväni Elyn luona, jolla on muuten Laventelin kissala. Myös avoke löytyi tälläkertaa mukaan. Mitään taka-ajatustahan tässä ei toki ollutkaan :D Kun ollaan tosiaan Elyn kanssa kovasti puhuttu siitä meille tulevasta sijottikollista ;) Pitää siis vielä tehdä avokkeelle viimeinen taivuttelusilaus ja tutustuttaa myös hänet räggäreihin. Seuraavalla Helsinginreissulla otan mukaan myös pojat (voi ei, lähemmäs 15kg kannettavaa omien kamojen lisäksi) ja käydään testauttamassa pojat felvin ja fivin varalta. Jos jommalla kummalla on testeissä positiivista, ei meille sitten voida sijoittaa kollia, mutta katsellaan. Molemmat ovat olleet kuitenkin sisäkissoja koko elämänsä, joten mahdollisuus näihin sairauksiin on hyvin pieni.

Laittelempa kuulumisia sitten Laventelin kissalastakin, kunhan pääsen taas Fumikoa muokkaamaan. Toivon mukaan se on minulle tälläkertaa hieman suopeampi, viimeksi se oli välinpitämätön bitch minua kohtaan :D Tosin silloin se olikin aika juuri saapunut pieni kissanpentu :)