keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Primacat silica-hiekka arvostelu osa 2

Ei mennyt ihan putkeen tämä meidän hiekkakokeilu valitettavasti, vaikka odotukset olivat korkealla tämänkin hiekan suhteen.

Ensinnäkin odotin jotenkin, että hiekka on paakkuntuvaa, jota se ei valitettavasti ollut, ja sitä sitten yritin siivota mikrohiekkalapiolla :D

Toisekseen Romeo teki hyvin selväksi, mitä mieltä on hiekasta, mielenosoitukset löytyivät laatikon vierestä, eli hänen majesteetilleen tämä hiekka ei valitettavasti kelvannut.

Mutta hajua tuo hiekka pitää hirmuisen hyvin, pissa ei haise yhtään. Todella harmi, että Romeo oli tätä mieltä tästä hiekasta, joudumme palaamaan siis pölyävään vadigraniin.


maanantai 21. syyskuuta 2015

Testissä Primacat silicahiekka osa 1

Päästiin siis mukaan 30hengen testiryhmään testaamaan Primacatin silica-hiekkaa. Minulla on ollut todellakin ongelmia löytää pölyämätön kissanhiekka, joka pitää myös hajua. Tehtävä mahdoton? :D

Olen joskus hamassa menneisyydessä käyttänyt silica-hiekkaa, enkä muistanut sen pölynneen. Se on hinnaltaan kuitenkin melko tyyristä, verrattuna käyttämääni vadigranin hiekkaan, joten sen kokeilu jäi kokeiluasteelle. Tarkkoja muistikuvia ei ole, joten nyt olikin oiva tilaisuus päästä testaamaan, tuleeko meistä Primacatin silica-hiekan potentiaalisia käyttäjiä.

Itse tykkään todella paljon tuosta valkoisesta väristä, näyttää siistiltä laatikossa.








Mutta nyt se melko tärkeä osa testin ykkösvaiheessa, miten paljon tämä hiekka pölisee? 


  • Mikään hiekka ei taida olla täysin pölyämätön, mutta olisi mukavaa, jos pöly ei leijailisi tunteja koko yläkerrassa, koska se vaikeuttaa hengittämistä todella paljon ja lisäksi yläkerrassa asuu rottia, joiden hengitysjuttujen kanssa saa olla melkoisen varovainen. Voin ilokseni kertoa, että meinasin kyllä tukehtua siihen pölyyn, kun kaadoin tätä puoli pussia laatikkoon, mutta siihen se pölyäminen sitten jäikin! JEE! 



Seuraavassa osassa kerron, mitä mieltä olen hiekan toimivuudesta.




tiistai 15. syyskuuta 2015

Romeo Cry Baby 10vuotta! ♥

Niin siinä kävi, pienen pieni (köh, pieni 6kg täyttä lihasta) täytti 10vuotta. Äitin pieni mussukka, mammanpoika  

Romeo sai synttärilahjakseen tuollaisen kivan majan, missä se on viihtynyt todella hyvin. Romeo ei ole koskaan viihtynyt majoissa tai igluissa, mutta nyt mamma oli kyllä hyvä, kun löysi oikeanlaisen temppelin hänen majesteetilleen :3 



Eihän toki Romeon lahjat siihen loppuneet. Parhain ja Romeon mielestä erityisen ihana lahja oli synttärikakku! :)

Romeon synttärikakkuun tuli hänen arvostamaansa tonnikala-purkkiruokaa, lisäksi maksamoussea, hirvenlihaa, Ziwipeakin herkkuja ja raakaa kaninlihaa. Se oli Romeolle sellainen synttärikakku, että kyllä maistui!





Onnea rakas!  

maanantai 7. syyskuuta 2015

Millainen on Herra Romeo Cry Baby?

Rakkaalla lapsella on monta lempinimeä, ja niitä on todellakin kohta 10vuoteen ehtinyt kertyä melkoinen määrä: Rome, Romeo, Pimpula, Rullakebabbi, Äitin poika, Prinssi-Uljas, Romppupomppuhyppy-hyppykoikkaloikkanen ja monen monet muut. Osaa en edes julkaise kaikkien nähtäville, niitä käytetään kotona inside-läppien lomassa ;)

Mutta päästäksemme asiaan, sain toiveen tehdä esittelyn Romeosta. Joten yritän kyhätä kasaan jonkinlaisen tiivistelmän.

Pentuna Romeo oli kamala riiviö, se roikkui kynsin hampain kädessä kiinni, veti rallia lahkeesta olkapäälle niillä ihanilla naskalikynsillään (onneksi se lopetti sen, 5kg ehtaa lihasta kiipeämässä jalkaa pitkin tuskin tuntuisi enää niin mukavalle...)

Romeo on ollut myös ruokailunsa suhteen pennusta asti todella nirso. Se on saanut lapsuudenkodissaan syötäväksi "kotiruokaa". Onneksi siitä silti kehittyi jäntevä ja voimakas kissa ja heti meille tultuaan se pääsi syömään edes vähän parempaa ruokaa, vaikka ei ne markettiruuat mitää sen parempi olleet, kun niitä aikoinaan syötettiin.

Mutta päästäkseni itse asiaan Romeon luonteesta. Se ei ole millään tavalla normaali kissa. Se on täysin uniikkitapaus. Romeo on maailman kiltein kissa, en uskalla sanoa, ettei se tekisi pahaa kärpäsellekään, koska totuus on, että on se voinut syödä parikin kärpästä elämänsä aikana, kun se on saanut saalistusmoodin päälle ;)  Mutta jyrsijät saavat olla täysin rauhassa, vaikka ne olisivatkin karkureissulla. Romeo yrittää lähinnä leikkiä. Se on muutenkin mahtava etsijäkissa, sillä se löytää aina karanneet hamsterit :D ...juu ja kerran myös karanneen käärmeen, joka oli mennyt nokosille Romeon juoma-automaatin alle.
 Romeo on ihmisiä kohtaan myös äärettömän kiltti, mutta hyvin arka uusien ihmisten kanssa. Se kyllä huomaa, jos joku ei ole kissaihminen. Toisaalta Romeo on aika monimutkainen kissa, siihen ei voi vain tutustua vieraat ihmiset, vaan luotto syntyy monen vierailun jälkeen. Meidän mammojen kanssa se on taas perheen kesken aivan erilainen kissa, mitä ulkopuoliset eivät näe.

Väitän, että meidän perheessä on luja side kaikkiin osapuoliin. Romeo esimerkiksi hakee turvaa meistä, se oikeasti viihtyy siellä missä mekin olemme. Se nukkuu meidän päiden välissä päikkärit ja yöunet, joskus harvoin se kömpii jalkoihin nukkumaan. Joskus iltaisin se saattaa mennä edellä sänkyyn ja karjua siellä kuin leijona, se siis yrittää komentaa meitäkin jo nukkumaan. Rauhoittuu sitten kun kömmitään sänkyyn ja Romeo taas pääsee meidän lähelle.

Romeo on vieläkin tosi leikkisä kissa, kunhan sillä on tosiaan mieleinen lelu. Kyllähän se on laiskempi tietenkin kuin pentuna, mutta sitä enemmän sitä pitääkin sitten pystyä aktivoimaan.

Romeo on auttanut minut monista pahoista paikoista yli elämässäni, ollut aina siinä, kun on tarvinnut vain itkeä pieni karvapallero sylissä.

En osaa pukea enää paremmin sanoiksi, millainen Romeo on, se on vain täydellinen ja maailman rakkain minulle 














lauantai 5. syyskuuta 2015

#fiksuvaihto #deluxeprimacat testitulokset.

Herra Romeo on nyt saanut jotenkuten päätökseen primacatin fiksuvaihto testin.

Olen ollut erittäin tyytyväinen kuivamuonaan. Siinä on kuitenkin ihan kiitettävästi lihaa, joten se tulee olemaan meillä ruokavaliossa välillä vaihtelun vuoksi. Pääasiallisena kuivamuonana menee meillä kuitenkin Taste Of Wild, jossa lihaprosentti on optimaalisempi.

Märkäruuista purkkiruuat maistuivat oikein mainiosti. Niitä tulen jatkossakin siis ostamaan Romeolle vaihtelun vuoksi. Niissä on kuitenkin hyvä lihaprosentti, eikä niissä ole viljaa, eikä lisättyä sokeria. Olen kuitenkin todella tarkka Romeon ruokavaliosta.

Positiivinen juttu on se, että vaihdon aikana luikku nirsokissamme lihoi ainakin +500g. Toiset +500g niin Romeo on mielestäni vallan hyvässä lihassa. Se on toki hyvin jäntevä ja lihaksikas kissa, mutta tuo +1kg on mielestäni tarpeen, jotta se on kaikinpuolin sopusuhtainen kissa.

Maistuvuus on siis kohtuullinen primacatin märkäruuissa. Purkkiruuat tosiaan maistuivat, mutta valitettavasti pussiruuat, joissa olisi ollut mahtava koko ja etuna vielä pieni roskakoko, ei maistuneet lainkaan. Ei koko aikana, Romeo nuuhkaisi ja se oli siinä.

Voisiko joku kehittää nirsoille pieniruokaisille kissoille hyvin pieniä annoskokoja? Nimittäin tuosta purkkiruuastakin jää puolet syömättä ja se on Romeolle ollut vuodet sopiva annosmäärä. Romeolle annetaan aamuin-illoin märkäruoka ja aina puolet jää syömättä. On pakko antaa aina uusi pakkaus, koska aamulla annettu pussinpuolikas ei kelpaa enää hänen majesteetilleen syötäväksi.

Haluan kiittää lämpimästi Primacatia, että saimme Romeon kanssa mahdollisuuden tutustua ruokiin, joten tulen jatkossakin ostamaan :)

perjantai 4. syyskuuta 2015

Sisäkissan aktivointi

Sisäkissa tarvitsee paljon aktiviteettia ollakseen tyytyväinen. Se ei pääse toteuttamaan luontaista saalistusviettiään ulkona, joten sille pitää luoda korvaava toiminto sisätiloihin, eli tärkeääkin tärkeämpi asia kissan psyykkeen ja hyvinvoinnin kannalta: leikittäminen.

Varsinkin pentuaikoina ja nuorena kissa leikkii mielellään hyvin paljon myös itsekseen, mutta vanhemmiten kissa saattaa laiskistua ja lakata leikkimästä pennun tai nuoren kissan lailla. Toki leikittäminen kuuluu myös olennaisena osana pennun ja nuoren kissan elämään, mutta erityisen tärkeää on pitää vireystilaa yllä vanhemmallakin iällä.

Kaikki kissat eivät tykkää kaikista leluista, On löydettävä lelu, jolla kissaa saa aktivoitua. Nuorempana Romeo rakasti laserlelua, eli laseria, jolla saa muodostettua pisteitä eri paikkoihin. Se on oikeastaan "laiskan" omistajan ihannelelu :D Voit vain istua paikallasi ja leikittää kissaa. Kyllä Romeo innostuu laserista joskus vieläkin, mutta aika harvoin, sellainen kyllä edelleen siis löytyy Romeon leluvalikoimasta.


Romeon ykköslelu on ollut koko sen eliniän "foliopalloksi" kutsumani rapiseva pallo. Se on siis täysin yksinkertainen lelu, mutta muuta kissa ei usein tarvitse.

Vietämme joka ilta Romeon kanssa 15-30minuuttia leikittäen. Joskus Romeo haluaa futailla pelkästään foliopallojen kanssa, mutta joskus kelpaa myös sellainen hiiri, joka ääntelee, kun siihen osutaan tai se osuu johonkin. Tosin yhtä kovaa mielenkiintoa sillä ei siihen ole, kuin foliopalloon. Leikkiaika riippuu siitä, miten kauan Romeolla on siihen mielenkiintoa. Usein se kyllästyy ja lösähtää lattialle mielentilassa: "juoskaa itse." Sitten lopetetaan, kun leikki ei enää maistu.

Oikeastaan sisäkissan aktivoinnissa on vain mielikuvitus rajana. Kissat rakastavat muuten tosi paljon pahvilaatikoita, niistä voi tehdä erilaisia rakennelmia ja leikittää kissaa niissä.

Sitten sisäkissan elämässä on sellainen asia, mitä pidän itse erittäin tärkeänä, nimittäin se, että kissa saisi katsoa ulos eri ikkunoista.

Meillä se on järjestetty niin, että olohuoneessa on iso raapimapuu, jossa voi löhöillä ja katsella takapihalle. Meidän takapihalla liikkuu paljon lintuja ja oravia. Romeo tykkää kyllä katsella todella paljon pieneläimiä. Se myös saalistaa niitä mielessään. Inisee ja häntä paukuttaa seinää, se on niin huvittavan näköistä :D

Yläkerrassa on myös makuuhuoneessamme ikkuna, josta Romeo pääsee katselemaan takapihalle. Keittiössä on taso, mistä näkee etupihan liikkeen.
Olohuoneen raapimapuu, mistä voi katsella pihalle.

Keittiön ikkunasta näkee pihalle.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Testissä: Racinel Take Care kissanhiekka

"Kissanhiekka Racinel Comfort Take Care on paakkuuntuva kissan hiekka, johon on lisätty aktiivihiiltä hajuja poistamaan. Tuotteella tehokas imukyky ja se on riittoisaa. 100% luonnontuote."


Minulla oli oikeastaan tosi kovat odotukset tämän hiekan suhteen. Kokeilin tätä ensimmäisen kerran silloin, kun Kalle oli  vielä elossa. 

Kalle oli aina sellainen tosi tarkka laatikollakävijä. Hiekan piti todellakin olla viimeisen päälle hyvää, että siinä kelpasi käydä - jos ei ollut - odotti yllätys portaiden alla, laatikon vieressä tai ovenpielessä. Joten kokeilu jäi sikseen, vaikka sainkin hyvän ensivaikutelman siitä, ettei hiekka pölissyt lähes yhtään, kun sitä kaatoi hiekkalaatikkoon uuden satsin laatikon pesun jälkeen. 



Nyt sitten päätin taas kokeilla Take Care-hiekkaa Romeolle, koska edelleen pidin sitä hyvänlaatuisena erityisesti tuon aktiivihiilen takia. 


Hiekassa on kyllä mahdottoman hyvä imukyky! Se paakkuuntuu todella hyvin, eivätkä paakut hajoa lainkaan, kun ne siivotaan vessasta pois. Mutta olen nyt pettynyt kuitenkin nuihin aktiivihiiliin, sillä ne eivät oikeasti pidä hajua, niin hyvin kuin normaalisti käyttämäni Vadigran nature kissanhiekka, jota meillä on menestyksekkäästi käytetty useita vuosia. Ainoa miinus tuossa Vadigranin hiekassa on tuo järjetön pölyäminen. Koko kämppä leijailee pölyä täynnä, niin, että henkeä ahdistaa kun sitä kaataa laatikkoon. Siksi päädyin alunperin kokeilemaan eri hiekkaa. 


Tarkennetaan vielä, että ennen laatikon pesuväli on ollut aina kuukausi, nyt se oli kaksi viikkoa. 


Hiekalla on siis todella paljon merkitystä.